Reaaliaikaisesti päivittyvä kustannusarvio suunnittelun aikana

Yksi asia mikä minua on häirinnyt oikeastaan koko urani aikana on se, että suunnittelun aikana ei saa ajantasaista tietoa rakennuksen kustannuksista.

Valitettava tosiasia on se, että rakennusala toimii tänä päivänä pääsääntöisesti siten, että hankesuunnitteluvaiheessa hinta arvioidaan perustuen karkeasti keskimääräisiin rakennuskustannuksiin / m2. Suunnitteluvaiheen jälkeen päästään vasta laskemaan tarkempi kustannusarvio, joka perustuu ns. määrälaskentaan, jossa suunnitelmien ja muun aineiston avulla lasketaan yleensä ns. Talo80-nimikkeistöön perustuen hankkeen kustannukset.

Määrälaskenta tehdään usein kuvastamittausmenetelmällä, eli digitaalisista suunnitelmista mitataan erilaisilla työkaluissa rakennusosakohtaiset määrät, jotka sitten kerrotaan tiedossa olevilla kustannuksilla / yksikkö. Esimerkkinä vaikka kevyt väliseinä, joka sisältää 2 × 13 mm kipsilevyä + 66 mm väliseinärunkotolppa. Rakennusmateriaalien yksikköhinnat on tiedossa, samoin keskimääräinen työpanos, mikä kuluu väliseinän rakentamiseen. Kun tämä kerrotaan suunnitelmista saatavalla kokonaismäärällä, saadaan melko tarkka arvio väliseinien rakentamisen kustannuksista. Kustannusarvio tehdään käymällä läpi samalla tavalla kaikki talon rakentamiseen sisältyvät työvaiheet. Määrätieto saadaan suunnitelmista, kustannustieto perustuu osittain mm. Rakennustiedon vuosittain julkaisemaan kustannusdataan, urakoitsijan omaan kerättyyn tietoon ja kokemukseen, jonka perusteella tehdään erilaisia korjauskertoimia laskelmiin.

Joka tapauksessa, kustannuslaskenta on melko manuaalista. Digitaalinen kuvastamittaus on ehkä yleisin menetelmä, mutta olen varma, että tänä päivänäkin kustannuslaskentaa tehdään myös paperikuvilla, viivottimella ja laskimella. Viime vuosien aikana tosin myös 3d-malleja on alettu hyödyntämään laskennassa.

Laskenta on työlästä, eikä tällä tavalla toteutettuna kovin reaaliaikaista. Ensin tehdään suunnitelmat, sitten kustannuslaskenta. Suunnittelun aikainen kustannusvaikutusten arviointi perustuu ainoastaan kokemuksen tuomaan tuntumaan.

Onko tämä ainoa tapa? Uskallan väittää, että ei.

Nykyiset suunnittelutyökalut sisältävät valtavan määrän tietoa suunniteltavasta rakennuksesta. Esim. arkkitehdin tekemässä tietomallissa on jo itsessään saatavilla kaikki tarvittava määrätieto. Tuo tieto on päivittyy kaiken lisäksi reaaliajassa kun mallia työstetään ja muokataan. Se toki vaatii, että mallissa jokainen rakennusosa on luokitelty ja tyypitetty oikein, mutta hyvin usein tämä tehdään muistakin syistä. Lisäksi suunnitteluohjelmat sisältävät tänä päivänä melko tehokkaita tiedonkäsittelymenetelmiä, taulukointeja ja laskentaa pystytään tekemään suoraan ohjelman sisällä. Yksi yleisesti jo nykyisin käytössä oleva esimerkki on ikkuna- ja ovikaaviot, joihin saadaan koottua kaikki ikkunoita ja ovia koskevat ominaisuudet ja vaatimukset suoraan tietomallista. Sama on mahdollista kaikille muillekin rakennusosille.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Suunnittelun aikana saadaan reaaliaikainen ja suunnittelun tarkkuustason mukana tarkentuva kustannusarvio, jonka avulla suunnittelua voidaan aidosti tehdä kustannusohjatusti. Sanotaan, että 80 % rakentamisen kustannuksista määräytyy suunnitteluvaiheessa. Mutta jos ajantasaista tietoa kustannusvaikutuksista ei ole, on todella vaikeaa tehdä kustannuksiin vaikuttavia päätöksiäkään.

Minun tavoitteeni on kehittää pientaloihin soveltuva automaattinen ja reaaliaikaisesti päivittyvä kustannusarvio, joka elää suunnittelun rinnalla. Aion pilotoida tätä ensin muutamassa hankkeessa siten, että vertaan tekemääni kustannusarviota todellisiin urakkatarjouksiin ja mahdollisesti kehittää ratkaisua yhdessä rakennusliikkeiden ja talotehtaiden kanssa. Jos saavutan riittävän tarkkuus- ja luotettavuustason, otan menetelmän käyttöön kaikissa suunnittelukohteissani.

Idean taustaa

Oikeastaan kerroinkin jo, miksi tämä on minusta tärkeä asia. Tämä ei ole tullut mieleeni ihan sattumalta, vaan olen pohtinut sitä jo vuosia. Käyttämääni suunnitteluohjelmaan, Archicadiin, on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana lukuisia uusia ominaisuuksia liittyen juuri tiedon käsittelyyn, taulukointi-, luokittelu- ja laskentaominaisuudet ovat kehittyneet huomattavasti ja erilaisten ehdollisten lausekkeiden avulla mallissa olevaa tietoa pystytään hyödyntämään aivan uusilla tavoilla. Lisäksi olen itse tehnyt määrä- ja kustannuslaskentaa lukuisiin remonttiprojekteihin ja opiskelen työni ohessa rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkintoa, mikä on tuonut lisää tietoa ja osaamista juuri rakennushankkeen kustannustenhallintaan. Kustannustietoisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tehdään mahdollisimman halpa rakennus, vaan sitä, että taloudelliset panostukset voidaan ohjata niihin asioihin, joilla on eniten merkitystä.