Mitä arkkitehti tekee?

Lähes kaikki tietävät sen, että arkkitehdit suunnittelevat rakennuksia. Kyllä, pitää paikkaansa, mutta harva oikeastaan tietää, mitä arkkitehdin työhön oikeastaan tarkalleen kuuluu?

Heti alkuun asia, joka saattaa jopa yllättää. Kaikki arkkitehdit eivät suunnittele rakennuksia. Melko iso osa arkkitehdeista tekee yhdyskunta- ja aluesuunnittelua ja työllistyy esim. kuntien kaavoituspuolelle. Tämän lisäksi arkkitehteja työskentelee mm. rakennusvalvonnassa, korjausrakentamisen puolella, rakennussuojelutehtävissä esim. museovirastolla, tutkijoina, opettajina, järjestöissä jne. Näissä työnkuva on hyvin erilainen, joten keskityn tässä jutussa pelkästään talonrakennuspuolen arkkitehdin työhön, koska siitä minulla on itselläni kokemusta.

Rakennussuunnittelukin jakaantuu erilaisiin rakennustyyppehin, esim. sairaalarakennuksiin, kouluihin tai päiväkoteihin, voimala- ja tehdasrakennuksiin, kaupallisiin rakennuksiin, muihin suuriin julkisiin rakennuksiin, asuinrakentamiseen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaamiseen, perinnerakentamiseen, uimahalleihin jne. Jokainen näistä vaatii omanlaistaan osaamista ja yleensä myös kilpailutusjärjestelmä vaatii, että on oltava aiempaa kokemusta vastaavista kohteista. Tästä johtuen useimmat, varsinkin pienemmät toimistot, erikoistuvat jonkun tietyn rakennustyypin suunnitteluun.

Hankesuunnittelu

Yleensä varsinkin isommat rakennushankkeet alkavat hankesuunnitteluvaiheella. Hankesuunnittelun tavoitteena on tuottaa riittävällä tarkkuudella tehty suunnitelma tai vaihtoehtoisia suunnitelmia rakennushankkeesta, jotta pystytään tekemään investointipäätös. Arkkitehdin työnkuvaan hankesuunnitteluvaiheessa voi kuulua esim. suurten linjojen tarkastelu, esim. miten vaikkapa tavoiteltu 1500 m2 bruttoalaa sijoittuu tontille? Minkä kokoista, korkuista, muotoista rakennusmassaa se tarkoittaa? Miten se suhtautuu vaikkapa olemassa oleviin kaavamääräyksiin, jos sellaisia on? Joskus hankesuunnittelun yhtenä tavoitteena voi olla vaikka asemakaavamuutoksen hakeminen. Silloin tehdään kaavoitusviranomaisille esitys minkälaista rakentamista tontille ehdotetaan ja käydään keskustelua mitä tavoitteita kaupungilla itsellään on.

Hankesuunnitteluvaiheeseen kuuluu myös tarvittavien lähtötietojen kokoaminen. Mitä resursseja ja tietoa tarvitaan hankkeen toteuttamiseksi? Yksi rakennushankkeen tärkeimmistä lähtötiedoista on tilantarpeiden määrittely, joka taas on yksi merkittävimmistä kustannuksiin vaikuttavista tekijöistä. Kuinka paljon ja minkälaisia tiloja tarvitaan, jotta rakennus täyttää sille asetetut vaatimukset?

Pienemmissä hankkeissa ei yleensä ole ainakaan erikseen nimettynä varsinaista hankesuunnitteluvaihetta, mutta samat asiat on kuitenkin tärkeää käydä läpi: Mitä ollaan tekemässä ja miksi? Kuka tekee ja milloin? Mitä resursseja on käytettävissä?

Hankesuunnittelu on eri osapuolten välistä yhteistyötä ja arkkitehdin roolina on tuoda osaamista ja tietoa rakennushankkeista, sekä usein tuottaa havainnollistavaa materiaalia, kuten kaavioita, piirustuksia, laskelmia.

Luonnossuunnittelu

Arkkitehti aloittaa työnsä hyvin usein ns. puhtaalta pöydältä, ellei kyse ole korjausrakentamisesta. Projekti aloitetaan avaamalla tyhjä tiedosto suunnitteluohjelmaan. Toki lähtötietoja on kerätty: tilaajan toiveet ja tarpeet, rakennuspaikan pohjakartta ja asemakaava, tilaohjelma, rakennustapaohjeet jne. Luonnossuunnittelu alkaakin aina lähtötietoihin perehtymisellä. Mitkä kaikki asiat vaikuttavat suunnitteluun? Olen joskus sanonut, että arkkitehdin työ on suurimmaksi osaksi erilaisten, usein ristiriitaisten, määräysten, vaatimusten, toiveiden ja tarpeiden yhteensovittamista ja esiin nousevien ongelmien ratkomista siten, että alkuperäiset tavoitteet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla.

Luonnossuunnitteluvaiheessa haetaan vaihtoehtoisia ratkaisuja, kokeillaan erilaisia lähestymistapoja ja etsitään sitä oikeaa suuntaa. Mitä vähemmän viivoja paperilla on, sitä helpompi suunnitelmia on muuttaa. Siksi luonnossuunnitteluvaihe on äärimmäisen tärkeä. Kun suunnittelu etenee pidemmälle, pientenkin muutosten vaikutukset alkavat kertautumaan, mikä tarkoittaa yleensä lisäkustannuksia.

Arkkitehti suunnittelee rakennusta aina kokonaisuutena ja siksi luonnossuunnitteluvaiheessakin työstetään samanaikaisesti asemapiirustusta, pohjapiirustuksia, julkisivuja, leikkauksia ja nykyään lähes aina myös 3D-mallia. Samaan aikaan pidetään mielessä lähtötietojen asettamat reunaehdot, kuten asemakaavamääräykset.

Tyhjälle paperille alkaa pikkuhiljaa muodostumaan kuva rakennuksesta. Valmiista luonnoksista käy ilmi, minkälaisesta rakennuksesta on kyse ja niiden perusteella pystyy laskemaan kustannusarvion rakennusurakasta.

Rakennuslupa/pääpiirustukset

Rakennuslupavaiheessa luonnoksia tarkennetaan ja varmistetaan, että suunnitelmat täyttävät kaikki viranomaisten asettamat vaatimukset. Pääpiirustusten, eli ns. lupapiirustussarjan sisältö on osittain laissa määritelty ja osittain alan vakiintuneita käytäntöjä, jotka myös jatkuvasti hieman elävät. Kaupunkikohtaisiakin eroja on paljon. Suunnitelmista täytyy käydä ilmi tietyt laajuuteen, terveellisyyteen, turvallisuuteen ja mm. esteettömyyteen liittyvät asiat.

Arkkitehti toimii yleensä yhteyshenkilönä rakennusvalvonnan suuntaan ja monesti myös hoitaa myös itse lupahakemuksen jättämisen valtakirjalla. Rakennushankkeessa tulee olla yleensä nimettyinä vastuuhenkilöinä pääsuunnittelija, rakennussuunnittelija, rakennesuunnittelija, talotekninen suunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Hankkeesta riippuen voidaan tarvita myös muitakin vastuuhenkilöitä. Arkkitehti toimii yleensä vastaavana rakennussuunnittelijana ja usein myös pääsuunnittelijana.

Viimeistään tässä vaiheessa hankkeeseen mukaan liittyy paljon uusia ihmisiä, muut erikoissuunnittelijat, rakennusvalvontaviranomainen, urakoitsija, työnjohtaja jne. Rakennuslupavaihe sisältääkin piirustusten tarkentamisen lisäksi myös paljon erilaisten tietojen keräämistä, neuvotteluja, yhteensovittamista, tarkistamista ja koordinointia.

Työpiirustukset/työmaavaihe

Suurin osa arkkitehdin työtunneista, varsinkin isommissa hankkeissa, menee työpiirustusvaiheeseen. Työpiirustukset tarkoittavat nimensä mukaisesti piirustuksia, jotka menevät työmaan käyttöön. Piirustuksista, jotka edelleenkin yleensä tulostetaan isolle paperille, täytyy käydä ilmi kaikki tarvittava tieto rakentamista varten. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että jokainen asia täytyy olla mitoitettuna millilleen. Työpiirustusvaiheessa sovitetaan myös yhteen eri alojen sunnitelmat. Tarkistetaan, että talotekniikalle löytyy tarvittavat reitit, eivätkä ne risteä vaikkapa kantavien rakenteiden kanssa. Nämä eri suunnittelualojen tuottamien 3d-mallien yhdistelmämallit ovat melko mielenkiintoisen näköisiä.

Kuva IFC-yhdistelmämallista. Lähde: https://www.rakennustarkastusyhdistys.fi/rakennusten-tietomallit-tukemaan-vahahiilista-rakentamista/

Markkinointi- ja myyntimateriaali

Hyvin usein rakennushankkeeseen liittyy tarve esitellä hanketta eri sidosryhmille ennen varsinaista rakentamista. Oli kyse sitten uudisasuntojen myymisestä suoraan asiakkaille tai julkisen rakennuksen esittelymateriaalista rahoittajille tai medialle. Rakentaminen vaikuttaa aina ympäristöönsä ja ihmisillä on halu ja tarve nähdä miltä mahdollinen lopputulos näyttää. Tätä tarkoitusta varten on ennen piirretty käsin perspektiivikuvia ja tietokoneiden kehityttyä todellisen valon käyttäytymiseen perustuvia valokuvamaisia 3d-renderöintejä. Viime vuosina erilaiset teköälypohjaiset kuvagenerointiohjelmat ovat kehittyneet huimasti ja näyttävien esittelymateriaalien tuottaminen on helpompaa kuin koskaan. Esittelymateriaalien tulee kuitenkin aina olla tarkoituksenmukaisia ja auttaa katsojaa hahmottamaan todellisuutta. Vääränlaisen tai liian siloitellun kuvan antava materiaali kääntyy tarkoitustaan vastaan.

Lopuksi

Tämä kirjoitus perustuu omiin kokemuksiini arkkitehdin työstä. Kuten alussa mainitsin, arkkitehdit työllistyvät hyvin monenlaisiin tehtäviin ja jonkun toisen näkemys ammatista voi olla täysin erilainen.

Jos haluat tietää lisää arkkitehdin työstä, tilaa Kysy arkkitehdilta -uutiskirje ja lähetä kysymyksesi, vastaan niihin oikein mielelläni!